Kuvassa on piirretty sydän, jossa keskellä sydämen sykettä kuvaava käyrä

Stressaako?

 

Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa voimavaramme ovat tiukoilla tai eivät riitä vastaamaan meihin kohdistuneisiin odotuksiin ja vaatimuksiin. Nämä vaatimukset voivat tulla ulkoapäin, mutta asetamme usein myös itsellemme liian korkeita vaatimuksia.

Opiskeluun liittyviä stressitekijöitä voivat olla jatkuva opiskelupaine, opiskelun hallinnan puute, kohtuuttomalta tuntuva työmäärä, kiire, haasteet ajankäytössä tai tunne siitä, että omat kyvyt eivät riitä opiskeluun. Myös ristiriidat ihmissuhteissa, huono opiskeluilmapiiri ja ulkopuolisuuden tunne voivat lisätä stressiä. Stressiä aiheuttavat myös erilaiset muutokset omassa elämässä tai arjessa.

Joskus myös positiiviset asiat, kuten uuden parisuhteen, työn tai opiskelun aloittaminen voivat aiheuttaa stressiä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki stressi ei ole haitallista. Hyödyllinen, lyhytaikainen stressi voi laittaa meitä toimimaan tehokkaammin esimerkiksi vaarallisissa tilanteissa tai parantaa suorituskykyämme. Uupuminen, keskittymisvaikeudet ja kykenemättömyys selkeisiin päätöksiin ovat kuitenkin varmoja haitallisen stressin tunnusmerkkejä.

Stressi on siis luonnollinen osa ihmisen elämää, mutta se vaatii vastapainokseen lepoa ja palautumista. 

Kokemus stressistä on yksilöllistä. Tunnistatko sinä, millaiset tilanteet opiskelussa aiheuttavat sinulle stressiä? Entä millaisilla keinoilla pystyt vaikuttamaan stressin hallintaan?

Tunnista stressi

Stressin oireita on hyvä opetella tunnistamaan, sillä silloin voit puuttua niihin varhaisessa vaiheessa. Tunnista stressi YTHS:n laatiman liikennevalomallin avulla: 

VIHREÄ: Voimavarat riittävät, jatka matkaa!

  • Tunnen voivani ja jaksavani hyvin
  • Kiinnitän huomiota riittäviin taukoihin ja keskittyminen on hyvää
  • Palautumiseen on aikaa
  • Energiaa riittää ja nautin opiskelusta

KELTAINEN: Jarruttele ja ennakoi.

  • Mieli ja keho käyvät ylikierroksilla
  • Olen jatkuvasti väsynyt ja minulla on keskittymisvaikeuksia
  • Nukun huonosti ja heräilen yön aikana useasti 
  • Rentoutuminen ja rauhoittuminen tuntuu haasteelliselta

PUNAINEN: Pysähdy – voimavarat ovat vähissä

  • Mieli ja keho käyvät alikierroksilla
  • Asioiden aloittaminen on vaikeaa
  • Minusta tuntuu, etten selviä kaikesta työmäärästä
  • Olen niin väsynyt, etten jaksaisi nousta aamulla sängystä ylös
  • Opiskelu ei kiinnosta
Stressi haltuun

Keinoja stressin hallintaan on monia. Tärkeintä on löytää niistä omansa. Kiinnitä huomiota ainakin näihin:

 

  • Huolehdi arjen perusasiat kuntoon. Pidä yllä arkea tukevia rutiineja; säännöllinen päivärytmi, riittävä liikunta ja monipuolinen ruokavalio.
  • Varmista, että ajanhallinta toimii. Opiskelustressin yksi lähde on tunne siitä, ettei aika riitä kaikkeen siihen, mitä pitäisi tehdä.  Löydä itsellesi parhaiten sopivat ajanhallinnan keinot, jotka tukevat opintojen etenemistä mutta varmistavat sen, että sinulla jää myös riittävästi aikaa palautumiseen. 
  • Pidä kiinni rajoista ja sano myös ei. On hyvä tunnistaa, milloin arjessa on meneillään liian monta asiaa kerrallaan.
  • Rajaa ja priorisoi työtä: mihin panostaa ja mitkä asiat voi jättää syrjään. Muista, että oma jaksaminen on aina priorisoinnin kärkipäässä!
  • Kiinnitä huomiota riittäviin taukoihin opiskelupäivisin. Tauottaminen ehkäisee aivojen uupumustilaa ja toimii tehokkaampana palautumisen mahdollistajana pitkin päivää.
  • Löydä keinot höllentämiseen. Luonto, taide ja liikunta ovat esimerkiksi oikein mainioita keinoja purkaa stressiä.