Riittääkö aika? Muistanko kaiken?
Ajankäytön suunnittelu on yksi korkeakouluopiskelijan tärkeimmistä opiskelutaidoista. Hyvä ajankäytön suunnittelu tukee opintojen etenemistä, lisää hallinnan tunnetta sekä hyvinvointia opinnoissa.
Korkeakouluopiskelu on monilta osin itsenäistä ja se vaatii opiskelijalta itseohjautuvuutta erityisesti opiskelun suunnittelussa ja aikatauluttamisessa. Joskus tämä voi tuntua haastavalta. Ajankäytön suunnittelun taitoja voi kuitenkin kehittää!
Omaan ajankäyttöön kannattaa kiinnittää huomiota jo opintojen alusta alkaen. Ajanhallinnan taitoja tarvitaan myös työelämässä, joten taidot hyödyttävät sinua myös tulevaisuudessa.
Avaimia ajankäytön suunnitteluun!
Muodosta opinnoista kokonaiskuva
Ihan ensimmäiseksi on hyvä pysähtyä rauhassa tarkastelemaan omaa tilannetta ja muodostaa kokonaiskuva opinnoista – tehdä kartta, jonka mukaan lähdetään etenemään!
Kokoa listaus siitä,
- mitä kursseja sinulla on meneillään
- mitä kursseja on alkamassa
- mitä tehtäviä pitää tehdä ja mihin mennessä
Hyödynnä koonnissa esimerkiksi Moodlea, Peppiä ja Tuudoa. Kysy tarvittaessa apua ja lisätietoa opettajiltasi tai korkeakoulun ohjaustoimijoilta. Kun opintoihin liittyvä kokonaisuus on tehty näkyväksi, sen pohjalta on helppo lähteä tekemään tarkempaa ajankäytön suunnittelua!
Ennen tarkempaa suunnittelua, on aiheellista tarkastella myös sitä, mitä kaikkea muuta arkeesi kuuluu. Opiskelijan elämä harvoin on vain pelkkää opiskelua.
- Onko arjessa joitakin tekijöitä, joiden tunnistat vaikuttavan selvästi omaan opiskelun suunnitteluun?
- Mitkä ovat tämänhetkiset resurssisi opiskeluun?
- Onko arjessa peruspilarit kunnossa, jotta arki tukee opiskelua ja suunnitelmien toteuttamista?
Asiat tärkeysjärjestykseen
Priorisointi on ajankäytön suunnittelussa erittäin tärkeää. Sillä tarkoitetaan sitä, että työlistalla olevia asioita laitetaan tärkeysjärjestykseen. Jos tehtävää on paljon, ajankäytön haasteet syntyvät usein siitä ettei tiedä, mistä aloittaa. Kaikki tehtävät tuntuvat yhtä aikaa tärkeiltä ja sen vuoksi toimeen tarttuminen voi olla vaikeaa. Tämä lisää usein myös stressiä.
Aseta tehtävät siis tärkeysjärjestykseen:
- Huomioi asioiden kiireellisyys. Mikä on tehtävä ensin valmiiksi?
- Mitkä tehtävistä vaativat aikaa? Mihin erityisesti täytyy (ja haluat) panostaa?
- Mitkä tehtävistä hoituvat nopeasti ja eivät tarvitse niin paljon resurssia?
- Mitkä tehtävistä voit huoletta jättää myöhemmäksi?
- Ovatko kaikki aivan välttämättömiä hoitaa?
Priorisoinnin apuna voit käyttää esimerkiksi Eisenhowerin matriisia.
Kalenteri avuksi!
Ajankäytön suunnittelussa kalenteri on opiskelijan paras kaveri! Siksi, koska kalenteri:
- auttaa ajankäytön suunnittelussa ja organisoinnissa
- lisää hallinnan tunnetta ja vähentää stressiä, kun voit ennakoida asioita
- auttaa hahmottamaan opintojen kokonaisuutta
- erottaa opiskelun ja vapaa-ajan toisistaan
- toimii muistin tukena, kun kaikki asiat ovat löydettävissä yhdestä paikasta
Jos et ole aikaisemmin käyttänyt kalenteria, pohdi, millainen kalenteri sopii sinulle parhaiten: käytätkö mieluummin paperista kalenteria vai onko puhelimessa mukana kulkeva sähköinen kalenteri parempi? Myös ruutuvihko tai lukujärjestyspohja toimivat erittäin hyvin kalenteroinnissa!
Kalenteroinnin tärkein juttu on aktiivinen opiskelun ajankäytön suunnittelu. Kun teet suunnittelua säännöllisesti, auttaa se itselle toimivan kalenterointirutiinin muodostumisessa. Näin varmistat, että ajankäytön suunnittelu myös toimii ja sen myötä tehtävät etenevät tavoitteiden mukaan.
Kalenteroinnin voit aloittaa esimerkiksi näin:
- merkitse ensin pakolliset menot (kuten luennot, tentit, deadlinet, ryhmätyöt…)
- suunnittele itsenäiseen opiskeluun käytettävä aika (kuten tenttiin lukeminen tai esseen työstäminen)
- kirjaa ylös muut menot ja tapahtumat
- myös vapaa-ajan merkitseminen on kannattavaa, jotta saat pitää luvan kanssa vapaata opinnoista!
Muista, että ajankäytön suunnittelun tarkoituksena on helpottaa opiskeluarkeasi. Älä siis tee itsellesi liian tiukkaa aikataulua.
Jos aloittaminen takkuaa
“Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty… vai vielä kokonaan tekemättä?”
Aina suunnitelmien toteuttaminen ei menekään niinkuin toivoisi. Moni korkeakouluopiskelija kamppailee aloittamisen haasteiden kanssa ja tämä hankaloittaa aikataulussa pysymistä ja sen myötä opintojen etenemistä.
Prokrastinaatio eli lykkääminen on melko tyypillinen ilmiö opiskelussa. Prokrastinaatio ei ole laiskuutta, vaan sen tunnistaa siitä, että lykkäämme toistuvasti saman asian tekemistä. Asian lykkääminen aiheuttaa ahdistusta sekä nostaa stressitasoamme.
Opinnoissa lykkää herkästi asioita, jotka tuntuvat liian isoilta, vaikeilta tai vaikeasti hahmotettavilta. Ne voivat liittyä esimerkiksi tenttiin valmistautumiseen tai esseetehtävien tekemiseen. Joskus myös pienet asiat, kuten sähköpostin lähettäminen opettajalle voi tuntua käsittämättömän suurelta ja hankalalta asialta! Lykkääminen on tärkeä tunnistaa, sillä silloin voit lähteä etsimään toimivia ratkaisuja aloittamisen haasteiden selättämiseen.
Kokeile näitä keinoja aloittamisen haasteisiin:
- Pilko tehtävä riittävän pieniin osiin. Pieniin palasiin jaksaa tarttua helpommin.
- Tee yhtä asiaa kerrallaan. (Harjoita itseäsi tähän! Se vaatii aikaa, mutta kannattaa!)
- Testaa Opiskeluretriittiä. Aloittaminen on usein helpompaa, kun se tehdään yhdessä!
- Tauota työskentelyä. Aloita vaikka kymmenestä minuutista ja pidä tauko. Sopivan kevyet tavoitteet tsemppaavat aloittamaan! Vinkkejä tauottamiseen löydät materiaalipankistamme.
- Muistuttele itseäsi motivaattoreista! Mikä sinua motivoi opiskelussa? Miksi opiskelet? Mitä hyödyt siitä, että saat tehtävän tehtyä?
- Huomioi ympäristö. Ympäristöllä on melko suuri merkitys työskentelyyn, joten testaa opiskelua oman työpöydän sijaan vaikka kampuksella tai kahvilassa.
- Pyydä tarvittaessa apua. Yksin ei kannata jäädä sinnittelemään liian pitkäksi aikaa. Pyydä kaveria opiskelemaan kanssasi tai tarvittaessa ota yhteyttä esimerkiksi kuraattoripalveluihin. Mietitään keinoja yhdessä!