Mielen hyvinvointi

 

Mielen hyvinvointi on olennainen osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se on myös voimavara, sillä hyvinvoiva mieli jaksaa kohdata opiskeluelämässä vastaan tulevia haasteellisia tilanteita. Mielen hyvinvointi rakentuu monien tekijöiden kautta, kuten perusarjen asioista, mielekkäästä tekemisestä, liikunnasta ja ihmissuhteista.

Mielenterveys ja opiskelu -osiosta löydät tietoa, miten mielenterveyden haasteet vaikuttavat opiskeluun ja oppimiseen. 

Mikä on sinulle tärkeää?

Meillä kaikilla on arvoja, unelmia ja haaveita, asioita ja ihmisiä, jotka ovat meille tärkeitä ja arvokkaita. Nämä ovat myös asioita, jotka tukevat mielemme jaksamista. Emme kuitenkaan aina kulje kohti sitä, minkä koemme itsellemme tärkeäksi. Matkallamme tulee vastaan hankalalta tuntuvia tilanteita, tunteita ja ajatuksia, jotka herkästi vievät meitä poispäin itselle tärkeistä asioista.

Otetaanpa esimerkki: Oma hyvinvointi on meille tärkeää, mutta herkästi väsymys tai opiskeluahdistus valtaa mielemme. Sen sijaan, että tekisimme arvojemme mukaisia asioita = edistäisimme omaa hyvinvointiamme, saatamme jäädä ahdistuksen ja murehtimisen koukkuun ja jumiudumme. Alamme herkästi toimimaan tavalla, joka ei johdata meitä kohti arvojemme mukaista elämää ja sitä tavoitetta tai asiaa, joka on meille merkityksellinen.

Mietipä siis hetki:

  • Mitä kohti haluat kulkea elämässäsi? Mikä tai kuka on sinulle tärkeää?
  • Millaista on arvojesi mukainen elämä? Mikä vie sinua kohti arvojesi mukaista elämää?
  • Millaisia hyvinvointitekoja olet tehnyt itsellesi viime aikoina?
  • Millaisia tekoja voisit toteuttaa?
Mielen resilienssi

Resilienssi tarkoittaa mielen joustavuutta ja kykyä selviytyä arjen haasteista, stressistä ja muutoksista. Resilienssi on osa mielenterveyttä ja myös taito, jota voi kehittää. Hyvän resilienssin omaava ihminen ymmärtää vaikeudet osaksi elämää, tunnistaa selviytymiskeinojaan ja osaa myös pyytää apua haasteisiin.

Hyvä resilienssi voi auttaa esimerkiksi opiskelustressistä selviytymistä.

Ahdistus

Ahdistus on luonnollinen tunne ja se kuuluu elämään. Lähes kaikki tuntevat jossain vaiheessa elämäänsä ahdistuksen tunnetta, sillä se on alkukantainen reaktio epämiellyttävissä tai uhkaavissa tilanteissa.

Ahdistuksen kokemukseen voi liittyä jännittyneisyyttä, huoliajattelua tai murehtimista, pelkoa tai jopa paniikkia. Myös keholliset tuntemukset, kuten sydämen hakkaaminen tai hikoilu ovat tyypillisiä ahdistusoireita. Usein ahdistusta aiheuttavia tilanteita aletaan vältellä ja tämä rajoittaa päivättäistä elämää. Liian suureksi kasvaessaan ahdistus alkaa siis vaikuttamaan esimerkiksi opinnoista ja arjesta selviytymiseen. Aina ahdistukselle ei ole nimettävissä erityistä juurisyytä.

Ahdistuneisuus on melko yleistä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (2021) mukaan noin joka kolmas opiskelija kärsii ahdistus- ja masennusoireista. Opiskeluahdistus liittyy usein tehtävien ja tenttien tekemiseen. Jos tehtävät tuntuvat liian suurilta, kuormittavilta tai mahdottomilta saavuttaa, laukaisee se herkästi ahdistuneisuutta.

Helpotusta ahdistuneisuuteen

Ahdistuksesta ei tarvitse “hankkiutua eroon”. Tärkeintä on löytää keinot sen hallintaan ja ennen kaikkea hyväksymiseen ihmisen elämään kuuluvana luonnollisena tunteena. Usein tämä vaatiikin tutustelua itseensä, hyväksyvää havainnointia ja myös oivalluksien tekemistä.

  • Oletko taipuvainen murehtimiseen? Kokeile Huolihetkeä
  • Harjoittele huomion kiinnittämistä muualle kuin ahdistavaan tilanteeseen. Etsi katseella vaikka punaisia esineitä tai hanki hypistelylelu, johon huomion voi kiinnittää.
  • Ahdistuneisuutta voi helpottaa erilaisilla rentoutus- ja hengitysharjoitteilla. Katso vinkkejä Materiaalipankistamme
  • Altistusharjoitukset ovat tärkeitä. Välttelyn sijaan on hyvä opetella pienin askelin kohtaamaan ahdistusta aiheuttavia tilanteita.
  • Tutustu Ahdistuksen Omahoito- ohjelmaan Mielenterveystalon sivuilta

Jos ahdistus selvästi haittaa jokapäiväistä elämää, on siihen tärkeä hakea apua. 

Opiskelu-uupumus

Uupumus syntyy pitkittyneen stressin seurauksena tilanteessa, jossa omat voimavarat eivät riitä vastaamaan asetettuihin vaatimuksiin. Yhä useampi opiskelija kamppailee opiskelu-uupumuksen kanssa. Opiskelu-uupumuksen oireita ovat esimerkiksi:

  • Jatkuva väsymys, joka ei helpota levolla
  • Kyyninen suhtautuminen opiskeluun
  • Jatkuva riittämättömyyden tunne opinnoissa
  • Ärtyisyys ja itkuisuus
  • Muistamisen ja keskittymisen vaikeudet

Opiskelu-uupumuksen tunnusmerkit on hyvä tunnistaa rittävän ajoissa ja lähteä hakemaan tilanteeseen apua. Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi kuraattoripalveluihin tai varata ajan YTHS:lle.

 Tutustu myös: