Kuvassa on piirretty ihmishahmo, joka hymyilee. Hahmolla on kuulokkeet korvilla ja hän kuuntelee musiikkia.

Aisti- ja liikuntavammat

On tärkeää, että jokaisen opiskelu on esteetöntä ja saavutettavaa. Opetus- ja opiskelukäytänteitä koskeviin tarpeisiin on mahdollista saada tukea korkeakouluopiskelun aikana esimerkiksi erilaisilla tilajärjestelyillä, apuvälineillä ja materiaaleilla.  

Korkeakoulun tulee ottaa huomioon opetustoiminnan organisoinnissa myös ympäristön esteettömyys. Tämä tarkoittaa mm.  

  • sujuvaa liikkumista piha- ja paikoitusalueella, 
  • helppoa sisäänpääsyä oppilaitokseen ja sen tiloihin (mm. hissit, esteetön wc), 
  • selkeitä ohjeita ja opasteita, 
  • aistivammat huomioivaa auditiivista ja visuaalista ympäristöä, 
  • työtilojen ja työtilojen materiaalivalinnat sekä 
  • tuoksuttomuutta.

    Toimintaympäristöjen esteettömään suunnitteluun löytyy lisätietoa mm. Ympäristöministeriön pdf-oppaasta: Esteetön rakennus ja ympäristö  (2019). Lisätietoja Lapin korkeakoulujen esteettömyydestä voi kysyä Lapin AMK:n sekä Lapin Yliopiston kampuspalveluiden palveluneuvojilta. 

    Liikkumisesteisyys

    Erilaiset liikkumisen esteet voivat olla synnynnäisiä tai seurausta esimerkiksi tapaturmasta tai sairaudesta. Liikuntaesteisten opiskelijoiden toiminta- ja liikuntakyky ovat yksilöllisiä ja ne voivat olla heikentyneitä väliaikaisesti tai pysyvästi. Opiskelijalla voi olla käytössään erilaisia liikkumisen ja opiskelun apuvälineitä, henkilökohtainen avustaja tai esimerkiksi avustajakoira. Lisätietoa liikkumisesteisen opiskelijan opiskelun tukemiseen löytyy ESOK-hankkeen Liikuntavammaisen opiskelijan huomioon ottaminen korkeakouluopiskelussa -oppaasta. 

    Näkövammat

    Näkövammainen ihminen voi olla heikkonäköinen tai sokea. Heikkonäköisyys voi ilmetä monin eri tavoin. Toinen ihminen saattaa esimerkiksi nähdä lukea mutta ei näe ympäristöään, kun toinen taas ihminen pystyy liikkumaan ympäristössä mutta ei näe lukea. Täydellinen sokeus on harvinaista. Opiskelija voi käyttää erilaisia liikkumisen ja opiskelun apuvälineitä tai hänellä voi apunaan henkilökohtainen avustaja tai opaskoira. Näkövammaisella on oikeus käyttää opaskoiraa julkisissa tiloissa. Näkövammaisten liiton verkkosivuilta löytyy lisätietoa näkövammoista sekä materiaalia näkövammaisen opiskelijan opiskelun tukemiseen: 

    Kuulovammat

    Kuulovammaisella ihmisellä on jonkinasteinen tai -laatuinen kuulonalennus, lievästä huonokuuloisuudesta täydelliseen kuurouteen. Kuuro opiskelija käyttää yleensä viittomakieltä ja voi käyttää opiskelussa apuna viittomakielen tulkkausta tai kirjoitustulkkausta. Huonokuuloinen opiskelija kommunikoi yleensä puheella ja käyttää kuulemisen apuvälineenä kuulokojetta tai sisäkorvaistutetta. Huonokuuloinen opiskelija voi kuulokojeen lisäksi käyttää muita teknisiä apuvälineitä ja esimerkiksi lukea huulilta kuulemisen tueksi. Lue lisää kuuron ja huonokuuloisen opiskelijan opintojen tukemisesta ESOK-hankkeen verkkosivuilta. 

    Kuulovammaisen opiskelijan opiskelun esteettömyydestä huolehtiminen tarkoittaa mm. hyvää kuunteluympäristöä ja esteetöntä viestintää. Lisätietoa löytyy Kuuloliiton verkkosivuilta: Esteettömyys 

    Kuulovammaliitolta löytyy myös kattava paketti opiskeluun liittyen. Liiton verkkosivuille on kerätty tietoa niin opiskelun esteettömyydestä kuin myös yksilöllisistä ratkaisuista kuulovammasta kertomisesta, apuvälineistä ja tulkkauksesta sekä opintojen jälkeisestä ajasta. Sivustolla on myös ohjeita opettajille. Tutustu kuulovammaisen opiskelijan opiskelun tukimuotoihin: Kuuloliiton Opiskelu-sivu