Opinnäytetyön tekeminen on prosessi. Harva pystyy kirjoittamaan kerralla täydellistä tekstiä, jota ei jälkikäteen tarvitse viilata. Yritä siis kestää tekstin epätäydellisyyttä alusta asti. Hahmottele, käytä värikoodeja ja huutomerkkejä, kirjoita “Jatka tätä” ja kokoa ajatuksiasi listoiksi. Palaat tekstiin joka tapauksessa myöhemmin ja saatat silloin tietää tarkalleen, miten haluat tekstiäsi muokata tai jatkaa. 

Opinnäytetyön hahmottelussa voit käyttää erilaisia idea- ja käsitekarttoja, sanalistoja, ranskalaisia viivoja ja näiden kaikkien yhdistelmiä. Toiset pitävät tarralapuista ja toiset haluavat piirtää, toiset opiskelijat tekevät opinnäytesuunnitelmaan lisäksi tavoitesivumääriä. Kokeilemalla selviää mikä sinulle toimii parhaiten! 

Opinnäytetyöstä tulee ajatuksissasi helposti mörkö, mikäli et onnistu pilkkomaan sitä pienemmiksi paloiksi. Sen sijaan, että istut alas “kirjoittamaan opinnäytetyötä”, istu alas kirjoittamaan käsitteiden määrittelyä, etsimään teoriapohjaa yhdelle asialle kerrallaan, litteroimaan yhden kysymyksen vastauksia ja niin edelleen. Pilkkomalla opinnäytetyösi paloiksi pienennät työmäärääsi ja saat helpommin onnistumisen kokemuksia! 

Muista, että kattilallinen perunoita on helpompi kuoria peruna kerrallaan – ja sama pätee opinnäytetyön tekemiseen. Keskity siis yhteen pieneen asiaan kerrallaan!

Pilkkominen onnistuu opinnäytetyön hahmotelman avulla. Idea- tai ajatuskartan osiot, ranskalaiset viivat ja sanalistojen sanat voit ottaa käsittelyyn yksitellen. Lisäksi voit pilkkoa työmääräsi sivulukumäärällä, esimerkiksi niin, että kirjoitat puoli sivua päivässä. Kokeilemalla selviää mikä sinulle sopii parhaiten – tässäkin tapauksessa. 

Opinnäytetyön tekeminen on hyvä aikatauluttaa eli suunnitella etukäteen, mitä teet ja milloin. Voit esimerkiksi luoda itsellesi lukujärjestyksen, johon merkitset, milloin aloitat ja milloin lopetat työskentelyn. Työskentelyajoista kiinni pitämällä annat itsellesi helpommin luvan viettää esimerkiksi opparista vapaan illan. 

Pyri aikatauluttamaan itsellesi ainakin yksi vapaapäivä jokaiselle työskentelyviikolle. Suunnittele lisäksi tauot työskentelypäivän ajalle. Voit käyttää esimerkiksi hälytyksiä muistuttamaan tauon pitämisestä, mikäli se ei onnistu luonnostaan. Pomodoro –tekniikan käyttäminen auttaa aloittamisen vaikeuteen ja taukojen pitämiseen ja siihen löydät valmiita pohjia muun muassa YouTubesta. Työterveyslaitoksen fokuskelloon voit ajastaa itsellesi sopivimman työskentelytahdin. Mikäli haluat, että joku muu huolehtii tauotuksista, kokeile meidän Opiskeluretriittiä! Siellä hyvinvointiohjaaja kellottaa tekemisen puolestasi!

Muista sisällyttää työskentelyysi myös mikrotaukoja, jolloin korjaat asentoasi tai esimerkiksi pyöräytät hartioitasi ympäri. Nosta katseesi tietokoneen ruudusta, katso ikkunasta ulos ja kohdista katseesi mahdollisimman kauaksi. Näin myös silmäsi saavat kaipaamaansa taukoa päätetyöskentelyn aikana.  

Tökkiikö työskentely? Prokrastinointi eli tekemisen lykkääminen vaivaa useimpia opiskelijoita jossakin vaiheessa opintoja. Toisinaan voit huonommin, olet väsyneempi tai keskittyminen tuntuu vaikealta. 10 minuutin sääntö voi auttaa, mikäli aloittaminen tuntuu ylivoimaiselta. Päätä siis, että tänään työstät opinnäytetyön tekeillä olevaa osiota vain 10 minuutin ajan.

10 minuutin työskentely on parempi, kuin ei työskentelyä lainkaan, sillä se vie työtäsi eteenpäin. Ja jos innostut jatkamaan 10 minuutin jälkeen, niin anna mennä!  

Toisinaan yhden päivän työskentelyksi riittää se, että luet kirjoittamasi tekstin läpi ja kirjoitat siitä nousevia ajatuksia ylös. Joka päivä ei tarvitse olla tehokas ja aikaansaava, sillä opinnäytetyön prosessiin kuuluu myös se, että tekeminen ei aina ota sujuakseen. Silloin kannattaa miettiä, onko aika pitää pieni tauko tekemisessä ja jatkaa esimerkiksi seuraavana päivänä. Älä kuitenkaan pidä liian pitkää taukoa tekemisessä, sillä sen myötä kynnys aloittaa saattaa nousta. 

Lisää vinkkejä aloittamisen vaikeuteen löydät osiosta Ajankäytön suunnittelu | Jos aloittaminen takkuaa.

Opinnäytetyöprosessin aikana kannattaa panostaa ruokailun suunnitteluun. Säännöllinen ateriarytmi pitää veren glukoosipitoisuudet tasaisena ja auttaa jaksamaan koko opiskelupäivän. Ruokaviraston ravitsemussuositusten mukaan päivässä olisi hyvä syödä aamiainen, lounas, päivällinen ja kaksi välipalaa. Mikäli ruoanvalmistus tuntuu rasittavalta, kokeile tehdä suurempia määriä kerralla ja pakasta ruoka annoksina. On myös hyvä varata erilaisia helppoja välipaloja työskentelypäivien varalle.  

Veden juominen kannattaa muistaa myös, sillä tutkimusten mukaan riittävä nesteytys auttaa keskittymään ja parantaa muistia. Voit ottaa opinnäytetyön tekemiseen esimerkiksi rutiinin, että käyt välillä juomassa lasillisen vettä, niin saat samalla tauon istumatyöhön. Niska- ja hartiaseudun venyttely on myös tärkeää, kun työskentelet koneella. Kokeile rohkeasti esimerkiksi netistä löytyviä taukojumppia ja pyri saamaan nekin osaksi työskentelyrutiiniasi. Vinkkejä löydät myös Materiaalipankistamme.

Mikäli haluat henkilökohtaista ohjausta kokonaisvaltaiseen fyysiseen hyvinvointiin, liikunnan aloittamiseen tai jaksamiseen liittyen, voit ottaa yhteyttä hyvinvointiohjaaja Mika Vettaiseen (mika.vettainen@ulapland.fi, 040 182 6341). 

Opinnäytetyön tekeminen on pitkäkestoinen prosessi, jonka aikana on tärkeää pitää huolta jaksamisestaan. Hyvä muistisääntö on 8/8/8, jolloin käytät (mahdollisuuksien mukaan) nukkumiseen 8, työskentelyyn 8 ja vapaa-aikaan 8 tuntia vuorokaudesta. Riittävä unensaanti on tärkeää ja vastapainoksi opinnäytetyön tekemiselle on myös hyvä olla mielekästä tekemistä. 

Pohdi siis, millaiset asiat tekevät arjestasi hyvän. Tee joka päivä jotakin mielekästä, jotain mistä todella nautit. Tekemisen ei tarvitse olla kallista ja mahtavaa, vaan pieniä hyvän mielen tekoja, kuten esimerkiksi kupillinen teetä ulkoilmassa tai puhelu ystävälle.  

Opinnäytetyöprosessin aikana on myös tärkeää, että pidät selkeitä vapaapäiviä, jolloin annat itsellesi luvan olla ajattelematta sen tekemistä lainkaan. Vapaapäivät kannattaa kalenteroida etukäteen, niin niiden pitäminen vapaapäivinä onnistuu helpommin. 

Joskus laiskottelu on tärkeä osa prosessin eteenpäin viemistä! 

Varjo-oppari ja möhkäletekniikka voivat auttaa sinua opinnäytetyön hahmottelu- ja aineistonkeruuvaiheissa. 

Niin kutsuttu varjo-oppari on oma tiedostonsa, jota voit koota opinnäyteprosessin aikana. Sinne voit tallentaa kirjoittamaasi tekstiä, mielenkiintoisia teorialinkkejä ja muuta materiaalia, joiden suhteen et ole vielä varma haluatko niitä lopulliseen työhösi. Varjo-opparista voit sitten napata prosessin aikana niitä osioita, joita haluat käyttää ja jättää käyttämättä ne, mitä et tarvitse. Muista tehdä tarkat lähdemerkinnät alusta alkaen! 

Möhkäletekniikaksi kutsutaan tutkimuksentekotapaa, jossa keräät ensin kaiken mahdollisen materiaalin itsellesi “möhkäleeksi” ja alat tämän jälkeen jaottelemaan ja jäsentelemään keräämääsi tietoa. Möhkäletekniikka voi sisältää muistilappuja, monisteita ja lähdekirjallisuutta ja tallennettuja linkkejä. Keräämäsi materiaalin jäsentelyn avulla saat hahmoteltua työtäsi kokonaisuutena. Muista tarkat lähdemerkinnät myös möhkäletekniikkaa käyttäessäsi! 

Kokeile kirjoitusharjoituksia tarpeen tullen tai esimerkiksi rutiininomaisesti ennen työskentelyn aloittamista. Harjoitukset auttavat kirjoittamisen automatisoinnissa ja työskentelyyn orientoitumisessa, mutta myös sisällön tuottamisessa.

1. Vapaa kirjoittaminen 

Kun aloittaminen haastaa tai kun haluat automatisoida kirjoittamista! Voit tehdä vapaan kirjoittamisen harjoituksen tarvittaessa tai rutiininomaisesti aina ennen varsinaisen kirjoittamistyön aloittamista. 

Kirjoita esimerkiksi 10 min. ihan mitä tahansa. Älä mieti kielioppia tai sitä tuleeko tekstistä järkevä. Laita aivot narikkaan ja kirjoita! 

2. Kontrolloitu vapaa kirjoittaminen 

Kun aloittaminen haastaa tai kun haluat automatisoida kirjoittamista!  

Tee kuten edellä, mutta päätä aluksi aihe, josta kirjoitat. Jos kesken kirjoittamisen poikkeat polulta, palaa takaisin. Älä mieti kielioppia tai sitä, tuleeko tekstistä järkevä. 

3. Kuutiointi  

Kuutioinnin ideana on etsiä samasta asiasta eri puolia, monipuolistaa tai lisätä tekstiä. 

Päätä aihe, mistä kirjoitat ja kirjoita sitten 5 min. aina yhdestä näkökulmasta eli ”kuution sivusta”. Kuution sivut ovat:

• Kuvaile
• Vertaile
• Yhdistele
• Sovella
• Analysoi
• Valitse hyviä ja huonoja puolia

4. Silmukointi 

Silmukointi auttaa tärkeän ajatuksen löytämisessä sekä tekstin lisäämisessä.  

Kirjoita ennalta määrittelemäsi aika (esim. 5 min.) tekstiä valitsemastasi aiheesta. Valitse sitten kirjoittamastasi tekstistä tärkeimmät asiat/lauseet, joista kirjoitat taas ennalta määrittelemäsi ajan. Jatka muutamaan kertaan.